Viikon päästä istun tähän aikaan bussissa matkalla pohjoiseen. Absurdi idea, tämänkin päivän lähinnä istuin rannalla auringossa. Hiihtokausi ei siis ole ohi. Kesähiihto nousee tällä kaudella kuin se Feenix-lintu tuhkasta. Pari kautta hiljaiseloa ja nyt taas kausi lopetetaan kuin kuuluukin. Ensin bussiretki Riksuun ihmettelemään keskiyön aurinkoa ja hetken päästä siihen perään roadtrip Srtynin nurkille. Ihan niinkuin kuuluukin.

Uutta ja ihmeellistäkin tähän kesän alkuun mahtuu. Pienestä haaveesta se kasvoi toiveeksi ja suunnitelmaksi ja tänä keväänä suunnitelmat toteutuivat. Kyllä, meillä on purjevene.

Vi har en segelbåt.

Se on pieni, se on lujatekoinen, avomerikelpoinen, keltainen.  

Se on oma.

Ennenkin ihan samanlaisella on valtameriä ylitetty. 

Lauttasaaren eteläkärki, eilen.




Eiliseltä.




Meidän vene. Maalaushommia.