Jopa TuplaWeekin sen tietää.


Maanantai. Kuraa, vettä ja pimeyttä, edelleen.


3 työpäivää enää. Hitaasti mutta varmasti, päivä kerrallaan.  Syksyllä tuntui siltä että tämä viikko ei koita ikinä mutta enää ei edes ole kauheaa hinkua seuraavan 3 päivän ripeään ohitsevalumiseen. Vieläkin on jotain tehtävää. Rahat on vaihdettu, risat kamppeet korjattu, reppu tuunattu, otsalamppu ostettu, hakemukset kirjoitettu ja todistuskopiot monistettu. Enää pitää pakata. (ja olla ja möllöttää 3 päivää töissä joka tuntuu jo aivan turhalta)

En oo ikinä tykännyt lentämisestä laskureissulle lähdettäessä. Syystä että A) maailma tuhoutuu ja B) sitä matkatavaraa kertyy kumminkin niin paljon että roudaaminen ja tavarakiloilla taiteilu on tuskaa.  Helppoahan tuo olisi ilman kypärää, selkäpanssaria tai omia suksia ja monoja mutta se taas ei ole mikään vaihtoehto. Ratkaisu on sitten vissiin se että  se sälä mikä ei liity laskemiseen, karsitaan.  Jossei ota farkkuja matkaan niin voi ottaa  köyden, jättää hupparin kotiin niin voi ottaa hakun ja jääraudat jne. Kai mennään taas perusmetodilla, takin ja housujen taskut niin täyteen kaikkea painavaa kuin vaan koneeseen kehtaa ottaa ja muutenkin koneeseen päälle kaikki painavat ja tilaavievät vaatteet. Mukava lento taas tulee. xD

Saa nähdä tämän jälkeen kumpi ensitalvena vetää puoleensa; Alpit vai Norja. Tähänasti oon ollu Norjan mies henkeen ja vereen, tosin eipä sieltäkään oo laskuviikkoja paljoa kuukautta enempää kertynyt, vielä. Norjassa on rauhallista, siellä on lunta, hienoja vuoria, ja hissiliputkin kohtuuhintaisia. Alpeilla taas on omanlainen tunnelmansa, erilainen fiilis, bilekulttuuri ja ryysis, ja onhan ne vuoret korkeampia.

Saa nähdä nyt sitten miltä näyttää "pikkumesta" Alpeilla. Tavallaan voisi olla kahden hyvän kompromissi, valtavat vuoret ja lunta ja lääniä ilman turhaa hypetystä, rahastusta ja hengaajakulttuuria.

Melkein heti Sveitsin jälkeen vie tie sitten Puolaan, Zakopaneen ja Slovakian Jasnaan. Siitä en tiedä mitään, avoimin mielein kohti uusia seikkailuja, halpoja hintoja ja toivonmukaan mellevää metsälaskua. Pääsiäisen kieppeillä sitten lopulta Norjaan, tutuille mestoille pieneen mökkiin meren rannalle kait taas. Huhtikuussa on ihan suomalaisesta Lapinretkestäkin puhuttu mut katsotaan nyt. Toukokuussa jos vaan mahdollista kokeillaan vielä jotain uutta. Telttaretkelle, Norjaan taas... mutta uusille mestoille, Lyngeniin tai Hurrunganeen skinnaamaan, toivottavasti. Nii ja kesäkuun Stryni ois jo perinne...

Kesällä saattais olla mahikset viel erilaiselle lumileirille Kebnekaiselle, voipi olla että sinnekin on vaan päästävä. Noh, saa nähdä. Olisihan se erilainen kausi: 3 viikkoa Sveitsis, viikko Puolas, ehkä kolme noin viikon reissua eripuolille Norjaa, viikko Ruotsissa ja ehkä jopa viikko Suomen Lapissa! Jos jonkun 9 viikkoa lumitouhuja pystyy tähän tulevaan 6 kuukauteen änkemään niin se ois ihan kova temppu jo. Ton karkean luonnoksen mukaan ainakin raavitaan kasaan vuosilomasuunnitelmaa. Voi olla et tää on nyt SE elämäni talvi. Seuraava talvi  tai parikin ollaan ehkä koulussa taas, tai sitten uudessa duunissa ilman  sen pidempiä vuosilomia. Tän kerran nyt kaikki irti kun mahdollisuus on. Käytännössä 07 heinäkuusta asti puskettu duunia kasista neljään ja  monta viikkoa myös maanantaista-perjantaihin kellon ympäri.  On se aikakin vähän tuulettaa. Tätävarten töitä on tehty. Uskoisin että perjantaina päivällä lentokoneessa tuntuu aika hyvältä.