Kotielämässä on sen verran kivasti kaikki kohdallaan että terävin kynä tylsistyy. 

Sen sijaan unimaailmassa on riittänyt jännitystä senkin edestä.
Tässä yksi yö ratsastelin Mannerheimin kanssa sotien ajan Karjalassa, minun ratsuni oli muuten valkoinen. 

Siitä seuraavan yön ajoin asfalttirallia varmaankin Korsikassa, sinistä WRC-Subarua oli naurettavan helppoa heitellä mutkiin kylki edellä. Ehkä tullut liikaakin tullut sitten hälytysajoa kaahailtua pitkin ruuhkaisen kaupungin katuja.

En siis valita, tuo on kivaa vaihtelua. Mutta kanssanukkujienkin puolesta voisin palata entisiin uniharrastuksiini, purjehtimaan, lentämään, kuvaamaan ja hiihtelemään lumisille vuorille.


No, vielä pariin päivään tuskin helpottaa. Syksyn vauhtiviikot jatkuvat. Pitänyt kiirettä, purjehdusta, valokuvausta, töitä, päikkäreitä, Tuksun nimmarikeikkaa ja muuta tavallista. 

Nyt on vene kuivilla pukkien päällä. Ihana elämän ensimmäinen purjehduskausi oli, sen kunniaksi fiilistelykuvia mereltä. 
Seuraavaksi Skiexpohulinoihin, leffakekkereitä, kalenterijulkkareita, mitä niitä nyt on...

Kippis, ystävät! Talvi tulee!


Omakuva eteen.



...ja taakse.


...meri jäljet lyö luotoon...





Kesän makein reissu; Söderskär.