Viimeinen kevät koulussa, 20 viimeistä koulupäivää ennen kesätöitä ja töitä. SIinä syy että laskukausi päättyi taas ennen aikojaan. Tänäkin vuonna kesäkuinen Stryn jää siis väliin mutta helatorstaina heitettiin kyllä sille onnistunut korvikereissu. Kelitkin olivat kohdallaan, Pohjois-Norjassa Lyngenin länsilaidalla oli vielä toista metriä lunta ja parikymmentä astetta lämmintä, eksoottinen yhdistelmä. 

Autoilua, skinnailua, trangiasafkaa ja telttaelämää. Tuollainen minilomakin onnistui kyllä hyvin irroittamaan arjesta. Oli tervetullut paluu suksille vielä pariksi päiväksi ja pariin vuoteen ensimmäiset laskupäivät kun oli tarvetta aurinkorasvalle ja tummille peililinsseille, voi sitä auringonpaisteen ja valon määrää, yli 20 tuntia vuorokaudessa. 

Reissu oli samalla ensimmäinen tulikoe uusille monoille. Nykyään alla siis Dynafitin randotykit, Titanit. Takana oli vain 2 muutaman tunnin testimäkeä etelä-suomessa, ei yhtään skinnailua pohjilla. Rohkeasti lähdin mäkeen ilman mitään teippauksia tai liner-sukkia, ajattelin testata uudet nauhalliset sisäkengät oikein kunnolla. Ja olihan ne loistavat, sai pitää monoista soljet ihan auki ja vaan sisäkenkien nauhat kiinni eikä hiertänyt ollenkaan. Reissun saldona parituhatta skinnattua verttiä hellekelissä eikä yhtään rakkoa, mahtavaa. Palataan syvällisempään monotestiin myöhemmin. Mutta siis loistavat ne on!

Nii. Tuli kivaa laskuakin. Loskaa, nuoskaa ja liisteriä, japanikoivikkoa ja kaiken kruunasi vikan laskun vesihiihto autolle, täydellistä kesähiihtoa. On se vaan kivaa hommaa. 

Nyt hammasharja ja passi reppuun ja aamulla kohti Amsterdamia. Huh.


Mikko kipuaa Middagstindeniä.


Antti lähdössä jatkamaan matkaa taukokiveltä.



Yhä yyylös yyrittää...